Jo pienenä enkelit olivat läsnä minun elämässä.
Äiti sanoi: niitä voi nähdä, kun on pimeässä.
Myöhemmin, kun eksyin elämässä pimeyteen,
se ajatus lapsuudesta palasi minun mieleen,
ja ajattelin enkelin minun viereen,
niin en ollut koskaan yksin pimeässä,
enkeli istui ihan lähellä minun vieressä.
Tänäkin päivänä
enkelit ovat lähellä minun sydäntä.
Näen monessa ihmisessä enkelinpiirteitä,
sellaista enkelimäistä hyvyyttä.
Ja tunnen varjeluksen ympärilläni,
ja koen: en ole koskaan täysin yksinäni.
-Helinä -