Voiko taideteosta julkistaa? Mitä on syvimmältään taiteen sisin, mitä katoavuus, mitä “täällä oleminen”? Duinon elegioiden runoilija Rainer Maria Rilke (1875-1926) pohtii näitä kysymyksiä esseenmittaisissa kirjeissään. Hän tulkitsee teoksiaan, kertoo niiden synnystä - ja siitäkin, miksi luova työ ei joskus suju. Tässä neljänkymmenen kirjeen valikoimassa (vuosilta 1900-26) lukija kohtaa myös Auguste Rodinin, Paul Cezannen, Paul Valeryn ja Lou Andreas-Salomen sekä palan 1900-luvun alkupuolen kulttuurihistoriaa. Teoksen on toimittanut ja suomentanut Liisa Enwald.