Hyljättiin outouden vuoksi — Israel-Jakob Schur ja suomalainen tiedeyhteisö
Muir, Simo; Salomaa, Ilona
Tuotetiedot
| Nimeke: | Hyljättiin outouden vuoksi — Israel-Jakob Schur ja suomalainen tiedeyhteisö |
| Tekijät: | Muir, Simo (Toimittaja) Salomaa, Ilona (Toimittaja) |
| Tuotetunnus: | 9789519380704 |
| Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja |
| Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
| Hinta: | 35,00 € (30,70 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Suomen itämainen seura |
| Sarja: | Suomen itämaisen seuran suomenkielisiä julkaisuja |
| Painos: | 1. painos, 2009 |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 221 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 38.41 Yksittäiset yliopistot ja korkeakoulut |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | väitöskirjat, hylkäyspäätökset, tiedeyhteisöt, antisemitismi, orientalistiikka, teologia, oppihistoria, tieteentekijät, henkilöhistoria, historia, miehet |
Toukokuussa 1937 Helsingin yliopistossa hylättiin erikoislaatuisella tavalla Israel-Jakob Schurin väitöskirja. Huhtikuussa 2008 Helsingin yliopiston rehtorin asettama työryhmä totesi, ettei prosessin taustalla ollut erotettavissa juutalaisvastaisia vaikuttimia. Marraskuussa 2008 kansainvälinen Israel-Jakob Schur -seminaari kokoontui pohtiimaan yliopistollisen työryhmän raportin sisältöä.
Analyysia 1930-luvun suomalaisen tiedeyhteisön mahdollisista antisemitistisistä kannanotoista ei ole aiemmin esitetty. Näkökulma, joka selkeästi nivoutuu konkreettiseen henkilökohtaloon, on 1930-luvun suomalaisen tiedeyhteisön tarkastelussa uusi. Samalla Israel-Jakob Schurin henkilökuva ja hänen kohtalonsa toimii merkityksellisenä heijastuma-alustana 1930-luvun suomalaiseen tiedeyhteisöön, jossa ideologiset kannanotot erosivat merkittävästi toisistaan.
Israel-Jakob Schurin tapausta luotaavassa teoksessa laajemmat tieteelliset artikkelit ja vapaammat kommentti puheenvuorot muodostavat yksilön ja tiedeyhteisön menneisyyttä kartoittavan historialllisesti kiehtovan kokonaisuuden.
Analyysia 1930-luvun suomalaisen tiedeyhteisön mahdollisista antisemitistisistä kannanotoista ei ole aiemmin esitetty. Näkökulma, joka selkeästi nivoutuu konkreettiseen henkilökohtaloon, on 1930-luvun suomalaisen tiedeyhteisön tarkastelussa uusi. Samalla Israel-Jakob Schurin henkilökuva ja hänen kohtalonsa toimii merkityksellisenä heijastuma-alustana 1930-luvun suomalaiseen tiedeyhteisöön, jossa ideologiset kannanotot erosivat merkittävästi toisistaan.
Israel-Jakob Schurin tapausta luotaavassa teoksessa laajemmat tieteelliset artikkelit ja vapaammat kommentti puheenvuorot muodostavat yksilön ja tiedeyhteisön menneisyyttä kartoittavan historialllisesti kiehtovan kokonaisuuden.