Juhani Tarnan taiteessa vaikuttavaksi voidaan, ja perusteltavasti myös tulee, nostaa populääri ja pop-taiteellinen kehys. Tähän yhdistyivät sotien jälkeisen pulan väistymisen oloissa amerikkalaisen viihdeteollisuuden tehokkaasti levittämät uutuudet, kuten sarjakuvat, film noir -elokuva, kioskikirjallisuus sekä jazz- ja iskelmämusiikki.
Kankaanpään Niinisalossa varttuneen nuorukaisen mielessä vaikutteet kypsyivät hämmästyttävän varhain modernismiksi, jonka ensimmäisiä tietoisia ilmaisuja olivat 1950-luvun sarjakuvakokeilut. Tarnan tuotannon voima ja yhtenäisyys kumpuaa merkittävästi jo tuolloin tavoitellusta populääristä todellisuudesta.
Tarna liittää populääriin suurena tyylinä tavaraestetiikan mutta kritisoi massatuotantoa. Hänelle varioitavuus on alisteista esteettiselle; populääri on urbaani miljöö, laadullinen kvaliteetti, jossa ihminen, taide ja ympäristö yhdistyvä monikerroksiseksi kuvaksi ja kuvien sarjaksi. Nämä variaatiot eivät ole Tarnalle vain joukko temaattisesti yhteen liittyviä kuvia vaan kehittyvä moderni elämismaailma ihmisineen, jota hän töissään optisena todellisuutena tavoittelee ja heijastaa.