Ei vesi itke
Tuuli ei valita
Ei auringon hymy sammu
Ne poistuvat pelikentältä hiljaa,
häviäjinä ja osaansa tyytyen
Puu vuotaa mahlansa kuiviin ja maatuu
Ja ihminen katoaa
muun tappamansa luonnon lailla
Luonnollisesti
Sekö on ihmisen mitta?
Virpi Eronen on viinijärveläinen kulttuurin monitoimija, runoilija, valokuvaaja ja muusikko. Tämä hänen viides runokokoelmansa pureutuu ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja luonnon hyvinvointiin. Tekstien sisään kietoutuva kuolema kuuluu osana elämänkiertoon. Rakkauden alku ja loppu, niinkuin vuodenajat, kiertyvät yhteen runojen autofiktiivisissä säkeissä.