Baletin juhlaa näyttämöllä ja pökerryttävää todellisuutta esiripun takana.
”Astuin Makeishaltijattarena kulisseista lavalle. Yleisö kohahti ääneen. Sellaista mielihyvän tunnetta en ole sen koomin kokenut. Olin itsekin haltioissani Pähkinänsärkijän musiikista, ompelimo Ihanuksen valmistamasta, paljetein koristellusta vaaleanpunaisesta tutusta ja rouva Säilän tekemästä näkinkenkäkruunusta. Lavalle sain saapua kuin kuninkaallinen ikään; pitkää huntuani kannatteli muutama pieni balettikoululainen. Vaikka sellainen olin vielä itsekin, kymmenvuotias”, muistelee Merja Tuohimaa uransa alkutaipaletta, ensimmäisiä roolejaan ballerinana.
Tässä kirjassa balettitanssijat, ballerinat Liisa Palin ja Merja Tuohimaa kuljettavat meitä neljän vuosikymmen aikaiseen baletin maailmaan. He kertovat baletin imusta, juhlahetkistä, hauskoista sattumuksista ja Kansallisbaletin unohtumattomista taiteilijavierailuista. Tekijät valottavat monia tuttuja teoksia, kertovat työskentelyvaiheista ja huippuopettajien kyvyistä.
Kirjassa käsitellään myös kipeitä asioita:
- Kilpailu rooleista ei ole terveellä pohjalla.
- Työolosuhteet ovat puutteelliset ja työilmapiiri uuvuttava.
- Epävarmuus työn jatkuvuudesta on aina läsnä.
- Oma jaksaminen ja elopainon kurissa pitäminen ovat tanssijoiden arkipäivää.
- Keveyden illuusion saavuttaminen ja oikean tekniikan hallinta vaativat jatkuvaa harjoittelua.
- Eläkkelle baletista jäätiin Liisan ja Merjan aikaan jo 42-vuotiaana - miten sen jäkeen?
Liisa Palin ja Merja Tuohimaa ovat ansioituneita tanssitaiteilijoita, joiden työ on ollut moninaista corps de balletissa, solistitehtävissä, balettien rooleissa ja myös oopperoissa ja opereteissa. Aktiiviuransa jälkeen he ovat kouluttautuneet päteviksi opettajiksi ja jatkavat tanssin maailmassa jakamalla tietoa ja taitoa eteenpäin.