Inkerin punaiset suomalaistajat — Suomalaiset kommunistit bolševikkien kansallisuuspolitiikan kohteina ja toteuttajina Leningradin alueella 1918–1938
Hirvelä, Jesse
Tuotetiedot
| Nimeke: | Inkerin punaiset suomalaistajat — Suomalaiset kommunistit bolševikkien kansallisuuspolitiikan kohteina ja toteuttajina Leningradin alueella 1918–1938 |
| Tekijät: | Hirvelä, Jesse (Kirjoittaja) |
| Tuotetunnus: | 9789527466537 |
| Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja |
| Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
| Ilmestymispäivä: | 15.4.2026 |
| Hinta: | 49,00 € (43,17 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura |
| Painos: | 2026 |
| Julkaisuvuosi: | 2026 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 560 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 97.141 Neuvostoliiton historia v. 1917-1938 |
| Avainsanat: | Poliittinen historia, Neuvostoliitto, Kansallisuuspolitiikka, Nationalismi, Punapakolaiset, Inkerin suomalaiset, Inkerikot, Vepsäläiset, koulutus, kustannustoimintaPoliittinen historia, Neuvostoliitto, Kansallisuuspolitiikka, Nationalismi, Punapakolaiset, Inkerin suomalaiset, Inkerikot, Vepsäläiset, koulutus, kustannustoiminta |
Suomalaisten punaisten toimintaa Inkerinmaalla ei ole aiemmin tutkittu perusteellisesti. Jesse Hirvelän tutkimus tuo ensimmäistä kertaa esiin, miten Suomesta paenneet punaiset onnistuivat nousemaan paikallisväestön johtoon Leningradin alueella maailmansotien välisenä aikana. Tutkimus on toteutettu osana Kansallisarkiston hanketta ”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964”.
Bolševikkien vähemmistömyönteisen kansallisuuspolitiikan ansiosta Leningradin suomalaiset pystyivät kasvattamaan toimintaansa aina 1930-luvulle saakka. Tarton rauhassa inkeriläisille luvattua kulttuuriautonomiaa toteutettiin vahvistamalla suomenkielistä kouluverkostoa, hallintoa ja kustannus- ja propagandatoimintaa inkeriläisten sitomiseksi neuvostovallan alaisuuteen.
Suomalaiset kommunistit hyödynsivät inkerinsuomalaisia, inkerikkoja, vepsäläisiä ja muita vähemmistöjä vahvistaakseen omaa asemaansa. He toteuttivat kansallisuuspolitiikkaa omilla ehdoillaan ja suosivat inkeriläisten sijasta suomalaisia siirtolaisia edistääkseen uuden vallankumouksen puhkeamista Suomessa.
Hirvelän tutkimus esittelee uutta tietoa Leningradin ja Inkerin suomalaisten vaiheista Venäjän sisällissodasta suureen terroriin, Neuvostoliiton kansallisuuskysymyksen raameissa. Keskeisenä teemana tutkimuksessa on suomen kielen asema, jota useimmat suomalaiset punaiset puolustivat kohtalokkain seurauksin.
Bolševikkien vähemmistömyönteisen kansallisuuspolitiikan ansiosta Leningradin suomalaiset pystyivät kasvattamaan toimintaansa aina 1930-luvulle saakka. Tarton rauhassa inkeriläisille luvattua kulttuuriautonomiaa toteutettiin vahvistamalla suomenkielistä kouluverkostoa, hallintoa ja kustannus- ja propagandatoimintaa inkeriläisten sitomiseksi neuvostovallan alaisuuteen.
Suomalaiset kommunistit hyödynsivät inkerinsuomalaisia, inkerikkoja, vepsäläisiä ja muita vähemmistöjä vahvistaakseen omaa asemaansa. He toteuttivat kansallisuuspolitiikkaa omilla ehdoillaan ja suosivat inkeriläisten sijasta suomalaisia siirtolaisia edistääkseen uuden vallankumouksen puhkeamista Suomessa.
Hirvelän tutkimus esittelee uutta tietoa Leningradin ja Inkerin suomalaisten vaiheista Venäjän sisällissodasta suureen terroriin, Neuvostoliiton kansallisuuskysymyksen raameissa. Keskeisenä teemana tutkimuksessa on suomen kielen asema, jota useimmat suomalaiset punaiset puolustivat kohtalokkain seurauksin.