Kirja kuvaa pohjalaisen talonpoikaisperheen kohtaloa Suuren Pohjan sodan aikana, kun Venäjän armeija miehittää Suomen ja hävittää länsirannikkoa tsaari Pietarin käskystä poltetun maan vyöhykkeeksi suoja-alueeksi Ruotsin joukkoja vastaan. Varsinaisen sotaväen lisäksi tuhotöitä suorittavat irralliset kurittomat kasakkajoukkiot.
Kirja on kirjoitettu lyyrisen proosan kaunokirjalliseen muotoon ja se tuo lukijan eteen isonvihan kauhut brutaalilla tavalla.
Aiheesta on tärkeää kirjoittaa, koska siitä ei ole vieläkään kirjoitettu tarpeeksi, etenkään kaunokirjallisessa muodossa. Teoksen julkaisun tärkein tarkoitus on saada isonvihan uhrien ääni kuuluville.