Jääkärikenraali Aarne Snellmanin soturielämä

Mustonen, Harri
Nimeke: Jääkärikenraali Aarne Snellmanin soturielämä
Tekijät: Mustonen, Harri (Kirjoittaja)
Tuotetunnus: 9789527518113
Tuotemuoto: Kovakantinen kirja
Saatavuus: Tilaustuote toimitetaan myöhemmin
Ilmestymispäivä: 18.11.2023
Hinta: 76,00 € (66,67 € alv 0 %)

Kustantaja: Ketterät Kirjat
Sarja: Historia 13
Painos: 2023
Julkaisuvuosi: 2023
Kieli: suomi
Sivumäärä: 224
Tuoteryhmät: Kaikki tuotteet
Kirjastoluokka: 99.13 Elämäkerrat. Muistelmat, yhteiskuntaelämän, kasvatuksen ja maanpuolustuksen edustajat
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: jääkärit, sotilasasiamiehet, lentäjät, sotilaslentäjät, upseerit, komentajat, kenraalit, jääkäriliike, suojeluskunnat, ensimmäinen maailmansota, Suomen sisällissota, Viron vapaussota, heimosodat, talvisota, jatkosota, ilmavoimat, sotilasilmailu, sotilaslentokoneet, tiedustelu, tykistö, sodankäynti, sotahistoria
Avainsanat: jääkäriliike, jääkärit, vapaussota, heimosodat, ilmavoimat, kenttätykistö, maavoimat, talvisota, jatkosota, ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota
Jääkärikenraali Aarne Snellmanin sotilasura oli vaiherikas. Hän lähti vuonna 1915 ensimmäisten joukossa sotilaskoulutukseen Saksaan, toimi tykinjohtajana Misse- ja Aa-joen taisteluissa, patterin ja patteriston komentajana vapaussodassamme, osallistui tykistökomentajana Viron vapaussotaan sekä Aunuksen retkeen ja palveli pitkään suojeluskuntain yliesikunnassa.

Läheisin aselaji Aarne Snellmanille oli kuitenkin ilmavoimat, jossa hän palveli kahdesti. Snellman halusi kehittää ilmavoimia voimakkaasti sodan ajan tehtäviä varten mutta jyrkkänä ja suorasukaisena luonteena ajautui törmäyskurssille ilmavoimien johtavien upseerien kanssa eroten molemmilla kerroilla kiistojen vuoksi. Yhteistyön vaikeuden joutuivat todistamaan myös useat hänen jääkäritoverinsa ja luonteensa Snellman totesi itsekin voimatta asialle mitään. Monet hänen esittämänsä näkemykset ilmaaseesta osoittautuivat kuitenkin oikeiksi.

1930-luvulla Snellman toimi sotilasasiamiehenä Saksassa, jossa seurasi Hitlerin nousua sekä maan varustautumista sotaan. Siellä Snellmanin perehtyneisyydelle löytyi nyt käyttöä, sillä puolustusneuvoston puheenjohtaja marsalkka Mannerheim kääntyi hänen puoleensa, kun ilmavoimille ryhdyttiin etsimään ajanmukaista kalustoa.

Talvisodassa Snellmanin taipaleella seurasivat taistelut Laatokan Karjalassa tykistökomentajana ja jatkosodan alussa kaksikielisen Tammidivisioonan komentajuus. Aarne Snellmanin kohtaloksi koitui hänen esikuntansa pommitus Vaasenissa, Syvärillä.

Jääkärikenraali Aarne Snellmanin soturielämä kertoo tämän varjoon jääneen ristiriitaisen ilmavoimiemme kehittäjän ja J. V. Snellmanin pojanpojan tarinan niin sodan kuin rauhan ajan taisteluineen.