Hersyvän maanläheinen veijariromaani
Jaakko-palvelija ja hänen isäntänsä tekevät taivalta ratsujensa selässä ja näkevät maailmaa. Mistä he tulevat ja minne menevät on yhdentekevää, pääasia on nykyhetki, jota Jaakko ryydittää kertoilemalla isännälle lemmenseikkailuistaan.
Moneen suuntaan rönsyilevät tapahtumat, kommellukset ja elämänkohtalot seuraavat toisiaan, esimerkiksi kertomuksessa rouva de la Pommerayesta, joka huomaa rakastajansa mielenkiinnon hiipuneen. Loukkaantunut rouva hautoo kostoa, josta tuleekin sekä hienostunut että pirullinen.
Hersyvän elämänläheinen veijariromaani Jaakko fatalisti ja hänen isäntänsä, jonka Denis Diderot kirjoitti vuonna 1773, on hämmästyttävän moderni teos yksilön vapautta korostavilta ajatuksiltaan ja vapaasti polveilevalta rakenteeltaan.
Jukka Mannerkorven suomennos on vuodelta 1992.
Ranskalainen Denis Diderot (1713-1784) oli monipuolinen kulttuuripersoona, valistusfilosofian aatteiden esitaistelija ja suuren Ensyklopedian julkaisija, joka laati teokseen artikkeleita kirjallisista, taiteellisista, uskonnollisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Hän oli myös romaani- ja näytelmäkirjailija sekä taidekriitikko. Hänen radikaaleilla ajatuksillaan ateismista, materialistisesta elämänfilosofiasta ja aistillisen elämän iloista oli suuri vaikutus, ja siksi hänen teoksiaan takavarikoitiin useita kertoja.
Milan Kundera pitää teoksessaan Romaanin taide Diderotia mestarillisena kirjailijana. ”Laurence Sternen Tristram Shandy ja Denis Diderotin Jaakko fatalisti ovat minusta 1700-luvun romaanitaiteen suurimmat teokset, kaksi loisteliaaksi leikiksi luotua romaania. Ne ovat keveyden kaksi huippua, joiden tasolle ei ole ylletty milloinkaan ennen tai jälkeen. Myöhempi romaani... hylkäsi näihin kahteen mestariteokseen sisältyvät mahdollisuudet, joille olisi voinut perustua toisenlainen romaanin kehitys”, Kundera kirjoittaa.