Jäämistöosituksella tarkoitetaan puolison kuoltua toimitettavaa ositusta, jossa on mukana kuolleelta puolisolta jäänyt perillistaho. Teoksessa käsitellään aihetta sekä perillistahoon kuuluvien osakkaiden että osakaspiirin ulkopuolisten etutahojen, kuten legaatinsaajien, perittävän velkojien ja pesäosuuden ulosmittausvelkojien kannalta. Huomiota kiinnitetään erityisesti perillistahon edustamiseen ja sen puhevallan käyttämiseen osituksessa.
Osakkaiden keskinäisten suhteiden tarkastelussa keskeisessä asemassa on osakkaan pääsy oikeuksiinsa tilanteessa, jossa perillistahon osakkaat ovat erimielisiä jostakin jäämistöositusta koskevasta kysymyksestä. Teoksessa pohditaan muun muassa sitä, millaiset mahdollisuudet osakkaalla on tehdä osituksessa vastike- tai sovitteluvaatimus taikka moittia ositusta, jos hänen osakaskumppaninsa vastustavat näihin toimiin ryhtymistä. Samoin tarkastellaan sellaisen osakkaan asemaa, joka on syystä tai toisesta jäänyt osituksen ulkopuolelle ja tutustutaan näin seikkaperäisesti vuoden 2016 alusta voimaan tulleisiin osituksen ja perinnönjaon oikaisua koskeviin PK 23a luvun säännöksiin.
Myös osakaspiirin ulkopuolisten etutahojen oikeuksien turvaaminen on teoksessa laajasti esillä. Tarkasteltavaksi otetaan esimerkiksi kysymys, millaista suojaa legaatinsaajat ja perittävän velkojat saavat osakkaiden jäämistöosituksessa tekemien ratkaisujen varalta. Aihetta on aikaisemmin käsitelty oikeuskirjallisuudessa vain niukasti. Näin teos tarjoaa lukijalle uutta tietoa tästä, samoin kuin monesta muustakin käytännön kannalta tärkeästä ongelmasta.
Tarkastelu on käytännönläheistä ja keskittyy konkreettisiin laintulkintakysymyksiin. Siinä on huomioitu kattavasti uusin lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja muu oikeudellinen lähdemateriaali. Teos on tarpeellinen kaikille lakimiehille, jotka joutuvat tekemisiin pesänselvitystä, ositusta ja perinnönjakoa koskevien kysymysten kanssa. Siitä hyötyvät erityisesti asianajajat, tuomarit ja perhe- ja jäämistöoikeudellisia asioita hoitavat pankkilakimiehet.