Järki hyvä herätetty, valistus on viritetty — Lasten- ja nuortenlehtien synty ja kehitys 1800-luvulla
Bengtsson, Niklas
Tuotetiedot
| Nimeke: | Järki hyvä herätetty, valistus on viritetty — Lasten- ja nuortenlehtien synty ja kehitys 1800-luvulla | ||
| Tekijät: | Bengtsson, Niklas (Kirjoittaja) | ||
| Tuotetunnus: | 9789523720589 | ||
| Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja | ||
| Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
| Ilmestymispäivä: | 17.4.2024 | ||
| Hinta: | 43,00 € (37,72 € alv 0 %) | ||
|
|||
| Kustantaja: | Nuorisotutkimusseura |
| Sarja: | Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 248 |
| Painos: | 1. painos, 2024 |
| Julkaisuvuosi: | 2024 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 398 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 07.1 Lehdistöoppi |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | lastenlehdet, nuortenlehdet, lehdistö, historia |
| Avainsanat: | lastenlehdet, nuortenlehdet, historia |
Järki hyvä herätetty, valistus on viritetty on ensimmäinen kattava lasten- ja nuortenlehtien historia. Kirja käsittelee sekä painettujen että käsin kirjoitettujen lehtien vaiheita 1800-luvulla.
Vuonna 1853 perustettu ruotsinkielinen Eos mullisti sekä lasten- että aikakauslehdistön kentän. Eos ja ensimmäiset suomenkieliset lasten- ja nuortenlehdet saavat kirjassa erityishuomion uranuurtajan asemansa takia. Niitä ja myöhempiä lasten- ja nuortenlehtiä käsitellään teksti-, kuvitus- ja tekijälähtöisesti.
Varsinkin varhaisimpien lasten- ja nuortenlehtien osalta teos laajenee vastaanoton ja kritiikin dokumentaatioksi. Lehdistödebatti oli kiivasta, kun suomalaisen institutionaalisen lasten- ja nuortenkulttuurin perustaa rakennettiin.
Lastenlehtihistoria tarjoaa runsaasti uutta tietoa aikakauden kulttuuripersoonien työstä. Esimerkiksi August Ahlqvistin, Rietrikki Polénin, Eero Salmelaisen ja Zachris Topeliuksen ansiot nostetaan uudella tavalla esiin.
Niklas Bengtsson on tietokirjailija, joka on kirjoittanut muun muassa kirjat 1600-1800-luvun lasten ja nuorten käännöstietokirjallisuudesta ja satuperinteen nelituhatvuotisesta historiasta. Bengtsson on luennoinut lasten- ja nuortenkirjallisuudesta ja pitänyt aiheesta esitelmiä Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi hän on järjestänyt kirjan muotoa, materiaalia, taittoa ja rakennetta käsitteleviä näyttelyitä Suomessa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.
Vuonna 1853 perustettu ruotsinkielinen Eos mullisti sekä lasten- että aikakauslehdistön kentän. Eos ja ensimmäiset suomenkieliset lasten- ja nuortenlehdet saavat kirjassa erityishuomion uranuurtajan asemansa takia. Niitä ja myöhempiä lasten- ja nuortenlehtiä käsitellään teksti-, kuvitus- ja tekijälähtöisesti.
Varsinkin varhaisimpien lasten- ja nuortenlehtien osalta teos laajenee vastaanoton ja kritiikin dokumentaatioksi. Lehdistödebatti oli kiivasta, kun suomalaisen institutionaalisen lasten- ja nuortenkulttuurin perustaa rakennettiin.
Lastenlehtihistoria tarjoaa runsaasti uutta tietoa aikakauden kulttuuripersoonien työstä. Esimerkiksi August Ahlqvistin, Rietrikki Polénin, Eero Salmelaisen ja Zachris Topeliuksen ansiot nostetaan uudella tavalla esiin.
Niklas Bengtsson on tietokirjailija, joka on kirjoittanut muun muassa kirjat 1600-1800-luvun lasten ja nuorten käännöstietokirjallisuudesta ja satuperinteen nelituhatvuotisesta historiasta. Bengtsson on luennoinut lasten- ja nuortenkirjallisuudesta ja pitänyt aiheesta esitelmiä Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi hän on järjestänyt kirjan muotoa, materiaalia, taittoa ja rakennetta käsitteleviä näyttelyitä Suomessa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.