Bibliometriikka ja julkaisujen mittaaminen ovat viime vuosina herättäneet keskustelua tiedetyhteisöissä ja kirjastoissa. Myös media on niistä kiinnostunut, onhan kyse myös kilpailusta ja paremmuudesta. Mutta mitä se bibliometriikka oikein on? Kuka keksi bibliometriikan?
Tieteelliset julkaisut ovat tutkimustyön näkyvää tulosta. Kun arvioidaan tutkijan onnistumista ja tutkimuslaitoksen menestymistä, lasketaan tuotettujen julkaisujen määrää ja vertaillaan niiden saamien viittausten muutoksia. Bibliometrisiä analyysejä on käytetty tutkijanpaikkoja jaettaessa, tutkimusrahoitusta suunnattaessa ja yliopistojen keskinäistä paremmuutta tarkastelevia ranking-listoja laadittaessa.
Mutta voidaanko tiedettä mitata? Mitä julkaisujen määrät ja niiden saamat viittaukset kertovat? Löytyvätkö kaikki viittaukset jostain? Onko tieteenalojen välillä jotain eroja julkaisemisessa?
Bibkiometriikan juuret ulottuvat viime vuosisadan alkupuolelle, jolloin sen teoreettisia perusteita luotiin. Nyt tähyillään tulevaan ja etsitään altmetriikan avulla uusia vaihtoehtoja. Tieteelliset julkaisut edustavat usein jo taaksejäänyttä tutkimusta. Sen rinnalla ollaan kiinnostuneita siitä, mitä tieteessä tapahtuu juuri nyt. Mitä sosiaalinen media kertoo tieteen näkyvyydestä. kenen tutkimusta peukutetaan? Millainen tutkimus saa eniten huomiota tutkijoiden keskuudessa? Entä kansalaisten?
"Julkaisut ja tieteen mittaaminen” kertoo siitä, mitä on
bibliometriikka, mitä ranking -listat kertovat, miten tutkimusta
arvioidaan ja millaista on julkaiseminen eri tieteenaloilla. Teoksen oista painosta on päivitetty siten, että esitellään
2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa tapahtuneita muutoksia. Avoin
tiede ja tutkimus sekä datametriikka tuovat tutkimusmetriikkaan uusia
ulottuvuuksia.
VTT Maria Forsmanin teos tarjoaa vankkaa asiantuntijatietoa ja
monipuolisia näkemyksiä niin bibliometriikan parissa työskenteleville
kuin aiheesta kiinnostuneille.