Julkisuuden rakennemuutos
Habermas, Jürgen
Tuotetiedot
| Nimeke: | Julkisuuden rakennemuutos |
| Tekijät: | Habermas, Jürgen (Kirjoittaja) Pietilä, Veikko (Kääntäjä) |
| Tuotetunnus: | 9789523973794 |
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja |
| Saatavuus: | Tulossa 31.8.2026 |
| Ilmestymispäivä: | 31.8.2026 |
| Hinta: | 36,00 € (31,72 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Vastapaino |
| Painos: | 2026 |
| Julkaisuvuosi: | 2026 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 443 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 30 YLEINEN YHTEISKUNTATIEDE |
Mitä julkisuus on? Onko se tila, jossa poliitikot, julkkikset ja tavalliset kansalaiset voivat tavoitella omaa etuaan,vai onko se jotain muuta? Mitä se on ollut, ja miten se on kehittynyt? Nämä kysymykset ovat monipuolisen historiallis-sosiologisen tutkimuksen kohteena Jürgen Habermasin varhaistuotannon pääteoksessa, alun perin vuonna 1962 ilmestyneessä “Julkisuuden rakennemuutoksessa”.
Kirjan pääväite on, että 1600- ja 1700-luvuilla kansalaiskeskustelun foorumiksi syntynyt moderni julkisuus oli jo 1900-luvun puoliväliin tultaessa rappeutunut showlavaksi, jolle poliitikot ja muut julkkikset astuivat kalastelemaan suuren yleisön suosiota. Teesi ja sen kehittely ovat nyt jopa ajankohtaisempia kuin teoksen syntyaikana. Laajassa esipuheessaan Habermas kehittelee teoksen ideoita erityisesti suhteessa demokratiasta käytyyn nykykeskusteluun. Samalla hän kommentoi saamaansa kritiikkiä.
Frankfurtin koulukunnan perillinen ja uudistaja Jürgen Habermas (1929-2026) oli aikamme tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia ajattelijoita. Hänet tunnetaan yhtäältä positivismiin ja sen rationaalisuuskäsitykseen kohdistuneesta kritiikistä. Toisaalta Habermasin suhtautuminen valistuksen rationalismiin ja ylipäänsä moderniin yhteiskuntaan on valoisampi kuin hänen opettajiensa Theodor W. Adornon ja Max
Horkheimerin. Edeltäjiensä tapaan Habermas tarkastelee maailmaa useiden tieteenalojen näkökulmasta: hänen tutkimuksissaan yhdistyvät sosiologiset, filosofiset, historialliset, valtio-opilliset ja taloustieteelliset näkökulmat.
Kirjan pääväite on, että 1600- ja 1700-luvuilla kansalaiskeskustelun foorumiksi syntynyt moderni julkisuus oli jo 1900-luvun puoliväliin tultaessa rappeutunut showlavaksi, jolle poliitikot ja muut julkkikset astuivat kalastelemaan suuren yleisön suosiota. Teesi ja sen kehittely ovat nyt jopa ajankohtaisempia kuin teoksen syntyaikana. Laajassa esipuheessaan Habermas kehittelee teoksen ideoita erityisesti suhteessa demokratiasta käytyyn nykykeskusteluun. Samalla hän kommentoi saamaansa kritiikkiä.
Frankfurtin koulukunnan perillinen ja uudistaja Jürgen Habermas (1929-2026) oli aikamme tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia ajattelijoita. Hänet tunnetaan yhtäältä positivismiin ja sen rationaalisuuskäsitykseen kohdistuneesta kritiikistä. Toisaalta Habermasin suhtautuminen valistuksen rationalismiin ja ylipäänsä moderniin yhteiskuntaan on valoisampi kuin hänen opettajiensa Theodor W. Adornon ja Max
Horkheimerin. Edeltäjiensä tapaan Habermas tarkastelee maailmaa useiden tieteenalojen näkökulmasta: hänen tutkimuksissaan yhdistyvät sosiologiset, filosofiset, historialliset, valtio-opilliset ja taloustieteelliset näkökulmat.