Juno, elämä antoi ja otti on kirjailija Eila Pohjosen kirjoittaman sukutarinan ensimmäinen osa. Se pohjautuu tositapahtumiin ja kertoo orpotytöstä, jonka vanhemmat olivat tulleet Krimin sotaa pakoon Suomenlinnaan.
Elettiin 1900-luvun alkua, jolloin orpolapset huutokaupattiin vuodeksi kerrallaan sille, joka suostui pienimmällä rahalla heitä elättämään. Onneksi Juno pääsi kasvatiksi pappilaan. Siellä hän sai olla, kunnes joutui naimisiin viulunopettajansa kanssa.
Pian häiden jälkeen pappilan väki muutti Amerikkaan. Nuorikko tunsi itsensä yksinäisemmäksi kuin koskaan. Syntyi neljä lasta, joista ensimmäinen kuoli pienenä. Juno hoiti lapsia ja kotia, mies kulki omia teitään, kunnes häipyi kokonaan. Mutta Juno ei ollut yksin, hänellä oli pienet: Onni, Unto ja pikkuinen Marjatta. Unkarilainen temperamentti nosti päätään - hän kyllä pärjäisi sisullaan.
Eila Pohjonen on ison perheen äiti ja saanut harjoitella elämänsä aikana paljon tarinankerrontaa. Häneltä on julkaistu aiemmin lastenkirjoja, novelleja, runoja ja romaani sekä artikkeleita eri lehdissä ja kokoelmissa.