Kaisla tietää, että suolla ja metsässä on erityistä taikaa, salaperäisen Silkki-kissan karvatupsuja ja lakritsipuita.
8-vuotiaan Kaislan perheessä on hiljainen huolimöykky, joka kasvaa koko ajan painavammaksi. Suurimpana huolena on isoveljen masennus, jolle on vaikea löytää sanoja.
Onneksi on kuitenkin Raita-kissa, jolla on lämpimät ja pehmeät tassut. Raita-kissan lisäksi lohtua ja turvaa Kaislalle tuovat metsäkävelyt ja kauniit kasvit. Lopulta Kaisla huomaa, että mieltä painavat savikokkareet on mahdollista murentaa hienoksi jauhoksi, kunhan apuna on useammat kädet.