Miten kulttuurin ja taiteen arvoa tuotetaan? Miten kulttuurin arvottaminen on muuttunut nykyisessä kilpailukyvyn määrittämässä yhteiskunnassa? Minkälaisia jännitteitä ja hegemonisia kamppailuja kulttuuria koskevissa keskusteluissa syntyy?
Kulttuurille annettu arvo riippuu yhteiskunnallisista ja poliittisista olosuhteista. Satakunta vuotta sitten nuoren kansakunnan identiteettiä rakennettiin Suomessa taiteen ja kulttuurin avulla, ja sittemmin niistä tuli osa hyvinvointivaltion universaaleja palveluita. 1900-luvun lopusta lähtien kulttuurin merkityksestä on puhuttu yhä useammin talouden sanastolla. Se on nähty maabrändin rakennusaineena ja uudenlaisena talouskasvun lähteenä, luovana taloutena.
Talouspuheen valta-asemasta huolimatta puhe kulttuurista oli 2010-luvun Suomessa paljon muutakin: puhetta demokratiasta, globaalista kilpailusta, hyvinvoinnista, luokasta ja kansallisesta identiteetistä.
Teos lähestyy kulttuurin arvon kysymyksiä kulttuurintutkimuksellisen konjunktuurianalyysin lähtökohdista. Se tarkastelee paitsi kulttuurin arvottamista myös sitä muuttuvaa, jännitteistä ja useiden samanaikaisten kehityskulkujen määrittämää yhteiskunnallista kontekstia, jota kutsutaan konjunktuuriksi.
Kaisa Murtoniemi on Tampereen yliopistosta väitellyt kulttuurintutkija.