Tekemätöntä työtä on paljon. Mutta kuka maksaisi tekijöille palkan? Pitäisikö ihmisten tehdä tekemättömiä töitä oma-aloitteisesti ja ilmaiseksi?
Suomessa on yhtä aikaa työttömyyttä ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, jolle ei ole tekijöitä eikä palkanmaksajaa. Ihmisiä pompotellaan koulutuksissa, työharjoitteluissa ja työvalmennuksissa, mutta he eivät työllisty. Työmarkkinoilla ei ole kaikille hakijoille sopivia työpaikkoja.
Toisaalla meillä on järkevää, jopa välttämätöntä työmarkkinoiden ulkopuolista työtä. Tämä työ ei ole taloudellisesti tuottavaa, joten yritykset eivät siihen ryhdy. Se ei myöskään vaadi piinkovaa ammattitaitoa. Esimerkiksi hoivatyötä, ympäristön hoitoa ja paikallisyhteisöjen kehittämistä tapahtuu bisneksen ja julkisen sektorin ulkopuolella. Monet moiset kokeilut on kuitenkin raa'asti lopetettu: voittoa tavoittelematon toiminta häiritsee markkinatalouden kilpailua tai julkinen valta asettaa sille liian tiukkoja vaatimuksia.
Vaadimme, että osa arkisesta auttamisesta organisoidaan kansalaispalkalla palkatuksi kansalaistyöksi.