Kansallinen etu haarniskana — USA:n kylmän sodan alun ulkopolitiikan muotoutuminen 1945-1950

Nordling, Iiro
Nimeke: Kansallinen etu haarniskana — USA:n kylmän sodan alun ulkopolitiikan muotoutuminen 1945-1950
Tekijät: Nordling, Iiro (Kirjoittaja)
Tuotetunnus: 9789526809847
Tuotemuoto: Kovakantinen kirja
Saatavuus: Tilaustuote toimitetaan myöhemmin
Hinta: 31,00 € (27,19 € alv 0 %)

Kustantaja: Iiro Nordling
Painos: 2017
Julkaisuvuosi: 2017
Kieli: suomi
Sivumäärä: 244
Tuoteryhmät: Kaikki tuotteet
Kirjastoluokka: 32 VALTIO-OPPI. POLITIIKKA
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: ulkopolitiikka, kylmä sota, kansainväliset suhteet, ideologiat, retoriikka, etupiirit, suurvallat, suurvaltapolitiikka, sodanjälkeinen aika, poliittinen historia, historia
Avainsanat: USA, aatehistoria, kylmä sota, ulkopolitiikka, historia, kansainvälinen politiikka, diplomatia
Kirja käsittelee USA:n ulkopolitiikan muutoksia kylmän sodan alussa. Erityisesti esiin nousee se kuinka maa nosti kansallisen edun ja -turvallisuuden ulkopoliittisen ajattelunsa keskiöön.

Kyse ei siis ollut pelkästään eristäytymispolitiikan hylkäämisestä, vaan myös uudenlaisen ulkopolitiikan suunnittelusta, jossa jopa kahden pääpuolueen ulkopoliittinen päätöksenteko tuli alistaa kansalliselle edulle. Kylmän sodan alussa tärkeää oli se, että syntyi ns. antikommunistinen konsensus.

Kirjassa esitetään kärjekkäitäkin näkemyksiä siitä, missä roolissa erinäiset tekijät olivat kylmän sodan alun maailmassa. Mikä oli natsiverkostojen rooli, entä juutalaisevakkojen kohtelu ja Israelin perustaminen. Kiinnostavaa on havaita brittiläisen maailmanvallan syrjäyttäminen ja brittien rooli USA:n maailmanvallan taustalla.

Kirjassa käsitellään ideologian roolia ja toisaalta retorisen ilmapiirin muutosta kylmän sodan alussa. Kylmä sota tunnetusti alkoi hahmottua retoristen puheiden kautta. Churchillin rautaesirippu-puhe oli kuuluisa ja samoin Trumanin puhe kongressissa, jossa julistettiin patoamispolitiikka maan linjaksi suhteessa Neuvostoliittoon. Kirjassa on käsitelty suhdetta Neuvostoliittoon vasta viimeiseksi, koska tällä tavalla on haluttu antaa kuva niistä muista muutoksista, joita USA:n ulkopoliittisen johdon piirissä tapahtui.

Kirja on hyödyntänyt kirjallisuutta, jota suorastaan tulvi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Tekijän mukaan tätä keskustelua ei Suomessa sen tarkemmin seurattu, koska joka suunnalla tapahtui muutoksia. Erityisesti EU:n tutkiminen nosti päätään ja toisaalta suomalaisittain tutkittiin Kekkosen kautta.

Kylmän sodan päättymisestä ilmestyi maassamme enemmän kirjallisuutta niihin aikoihin.