Onko kansallispuku jäänne menneiltä ajoilta vai elinvoimaista nykykulttuuria? Kansallispuvuilla on ilmaistu erilaisia suomalaisuuksia, kielirajoja, maakuntia, sukujen yhteenkuuluvuutta ja kotiseutua. Pukuja rakastetaan ja inhotaan. Miksi ne synnyttävät niin voimakkaita tunteita? Miten ne saivat alkunsa, millaisia ne ovat nyt?
Kansallispuvun kulttuurihistoria käsittelee suomalaisten kansallispukujen historiaa 1800-luvulta nykypäiviin asti. Esille nousee erityisesti kukkakuosistaan tunnettu Sääksmäen naisen puku, jonka vaiheet avaavat näkymän jatkuvaan valintojen, soveltamisen ja aitouden problematiikkaan.
Kansallispukujen kulttuurihistoria osoittaa, etteivät puvut ole muuttumattomia. Niistä on aina käyty keskustelua, ja ne ovat mukautuneet uusiin tarpeisiin. Myös niiden ulkonäkö ja valmistustavat ovat vaihdelleet. Juuri muovautuvuus ja puvuille annetut erilaiset merkitykset ovat säilyttäneet kansallispuvut, ne ovat tehneet ilmiöstä joustavan, kiinnostavan ja edelleen elävän.
Leena Elina Valkeapää sai kirjastaan Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 2024.