Pieneen Pertunmaan mökkiin syntyneen Kari Uotilan tie kulki 1970-luvun alussa levysepäksi Wärtsilän Hietalahden telakalle Helsinkiin. Wärtsilä Meriteollisuuden telakan konkurssi saattoi rehdin oloisen pääluottamusmiehen julkisuuteen vuonna 1989. Syntyi sankaritarina suomalaisten telakkatyöpaikkojen pelastusoperaatiosta, johon 34-vuotias Uotila osallistui yhteistyössä telakan johtajan Martin Saarikankaan kanssa.
Vuoden 1995 vaaleissa valittiin kansanedustajaksi telakan oma mies, aatteiltaan ja arvoiltaan perinteinen duunari. Eduskunnassa hän innostui ajamaan sukupuolten tasa-arvoa ja miesten ja isien oikeuksia. Lunta tuli tupaan. Hänen ajatuksensa tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista eivät aina miellyttäneet kannattajia.
Kari Uotilan elämäkerta on tarina sosiaalisesta noususta ja elävästä demokratiasta. Kansakoulupohjalta saattoi ponnistaa Smolnan kristallikruunujen loisteeseen, päättäjien pöytiin. Hän nosti profiiliaan myös intohimoisena jalkapalloihmisenä ja juoksemalla maapallon ympäri.