Kärsä kovana sivistyksen tiellä — Työläisperheen pojan kokemuksia, kannanottoja ja keskustelunavauksia
Ranto, Esko
Tuotetiedot
| Nimeke: | Kärsä kovana sivistyksen tiellä — Työläisperheen pojan kokemuksia, kannanottoja ja keskustelunavauksia | ||
| Tekijät: | Ranto, Esko (Kirjoittaja) | ||
| Tuotetunnus: | 9789525787320 | ||
| Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja | ||
| Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
| Ilmestymispäivä: | 12.11.2025 | ||
| Hinta: | 31,00 € (27,19 € alv 0 %) | ||
|
|||
| Kustantaja: | Kellastupa |
| Painos: | 2025 |
| Julkaisuvuosi: | 2025 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 240 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 99.1 Elämäkerrat. Muistelmat |
| Avainsanat: | koulutus, sosialidemokratia, yhteiskunta |
Kärsä kovana sivistyksen tiellä on Esko Rannon kuvaus omasta nuoruudestaan ja opintiestään. Kirja kuvaa laajemminkin sen ajan lasten ja nuorten opiskelumahdollisuuksia sekä siihen liittynyttä yhteiskuntapolitiikkaa erityisesti työläisperheiden ja maaseudun nuorten näkökulmasta.
Ranto esittää yhdeksän nykypäivään ulottuvaa johtopäätöstä ja keskustelunavausta. Ne liittyvät koulutuspolitiikkaan, liikunta- ja nuorisopolitiikkaan, opintotukeen, nuorten päihteiden käyttöön sekä laajemminkin yhteiskuntapolitiikkaan siitä näkökulmasta, miten lasten ja nuorten elämänpolkua voitaisiin aiempien kokemusten perusteella edistää. Ranto ottaa railakkaasti kantaa myös julkisen hallinnon palvelurakenteisiin niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin osalta.
Erityisen huolestunut Ranto on lapsiperheköyhyyden kääntymisestä uudelleen nousuun. Itse vaatimattomista oloista lähtöisin oleva Ranto vaatii suureen tarkoitukseen ja laajaan pitkäjänteiseen yhteistyöhön perustuvaa yhteiskuntapolitiikkaa samaan tapaan, jolla 1960- ja 1970-luvulla mahdollistettiin tasavertaiset koulutuspolut myös työläis- ja viljelijäperheiden lapsille.
Ranto esittää yhdeksän nykypäivään ulottuvaa johtopäätöstä ja keskustelunavausta. Ne liittyvät koulutuspolitiikkaan, liikunta- ja nuorisopolitiikkaan, opintotukeen, nuorten päihteiden käyttöön sekä laajemminkin yhteiskuntapolitiikkaan siitä näkökulmasta, miten lasten ja nuorten elämänpolkua voitaisiin aiempien kokemusten perusteella edistää. Ranto ottaa railakkaasti kantaa myös julkisen hallinnon palvelurakenteisiin niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin osalta.
Erityisen huolestunut Ranto on lapsiperheköyhyyden kääntymisestä uudelleen nousuun. Itse vaatimattomista oloista lähtöisin oleva Ranto vaatii suureen tarkoitukseen ja laajaan pitkäjänteiseen yhteistyöhön perustuvaa yhteiskuntapolitiikkaa samaan tapaan, jolla 1960- ja 1970-luvulla mahdollistettiin tasavertaiset koulutuspolut myös työläis- ja viljelijäperheiden lapsille.