Kartano, kylä ja koulu — kun Janakkalan erämaahan luotiin malliyhteiskunta ja koulu
Peltotalo, Pekka; Jokela, Kimmo; Saarinen, Jorma; Selin-Stumpf, Terttu
Tuotetiedot
| Nimeke: | Kartano, kylä ja koulu — kun Janakkalan erämaahan luotiin malliyhteiskunta ja koulu |
| Tekijät: | Peltotalo, Pekka (Toimittaja) Jokela, Kimmo (Toimittaja) Saarinen, Jorma (Toimittaja) Selin-Stumpf, Terttu (Toimittaja) |
| Tuotetunnus: | 9789529964239 |
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja |
| Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
| Hinta: | 89,00 € (78,07 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Mandat |
| Painos: | 1. painos, 2008 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 400 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 92.841 Kanta-Hämeen historia |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | koulut, oppilaat, suvut, asukkaat, kartanot, kylät, kotiseutukuvaukset, historia, paikallishistoriat (historiikit) |
Kirja on mukaansatempaava ja koskettava historiakatsaus eteläsuomalaisen kartanomiljöön ja sen ympärille rakentuvan kyläyhteisön synnystä sekä jo varhaisessa vaiheessa 130 vuotta sitten perustetun kansakoulun vaikutuksesta kyläyhteisön arkeen ja juhlaan.
Kirjan aikajänne ulottuu Suomen sodasta toiseen maailmansotaan. Kirjan keskipisteenä olevan Löyttymäen kartanon on tänä aikana omistanut seitsemän eri aatelissukua. Kartanossa ja kylässä ovat maalanneet taideteoksiaan maailmankuulut taiteilijat Helene Schjerfbeck ja Maria Wiik sekä myöhemmin myös taiteilijaprofessori Onni Oja.
Valtakunnanpolitiikan keskiössä kartano oli sortokausien aikaan, kun maanpaosta palannut senaattori Leo Mechelin kirjoitti kartanon rauhassa itsenäisen Suomen perustuslakia ja yksikamarista hallitusmuotoa.
Kerätyn aineiston tavoitteena on ollut elvyttää vanhaa ja kadonnutta kylähistoriaa. Tavoite on varsin hyvin toteutunut.Kirjan sivuilta on luettavissa vanhoja asioita, jotka nykypäivänä ovat unohtuneet ja jäljet maastossakin lähes kadonneet.
Kirjan aikajänne ulottuu Suomen sodasta toiseen maailmansotaan. Kirjan keskipisteenä olevan Löyttymäen kartanon on tänä aikana omistanut seitsemän eri aatelissukua. Kartanossa ja kylässä ovat maalanneet taideteoksiaan maailmankuulut taiteilijat Helene Schjerfbeck ja Maria Wiik sekä myöhemmin myös taiteilijaprofessori Onni Oja.
Valtakunnanpolitiikan keskiössä kartano oli sortokausien aikaan, kun maanpaosta palannut senaattori Leo Mechelin kirjoitti kartanon rauhassa itsenäisen Suomen perustuslakia ja yksikamarista hallitusmuotoa.
Kerätyn aineiston tavoitteena on ollut elvyttää vanhaa ja kadonnutta kylähistoriaa. Tavoite on varsin hyvin toteutunut.Kirjan sivuilta on luettavissa vanhoja asioita, jotka nykypäivänä ovat unohtuneet ja jäljet maastossakin lähes kadonneet.