Varhaiseen keskiaikaan ulottuva Yläneen Vanhankartanon historia on tärkeä osanen koko paikkakunnan historiaa. Maan suurimpiin lukeutunut kartano oli suurtyöllistäjä ja pitäjän eittämätön mahtitekijä. Kirja kertoo kartanon tuoreimmista vahvoista vuosista, lähinnä 1900-luvun alkupuoliskosta. Silloin kartanon navetan parsissa märehti sata lypsävää ja työntekijöiden määrä hipoi 30:a ja tilapäinen väki mukaan laskien nousi tämän ylikin. Viimeisten sotien jälkeen kartanon työllistävä vaikutus alkoi hiipua, kun traktorit korvasivat hevoset ja viimeisenä vaiheena kartano luopui nautakarjastaan 1979.
Kartanon väen syksy ei ole perinteistä kartanohistoriaa vaan koostuu kartanon työväen ja heidän kartanossa varttuneiden lastensa haastatteluista. Kirjassa eletään arkea renkituvissa ja laidunmailla, sikalassa ja leivintuvassa. Turun Sanomat 3.10.2008