Kaukainen rakkaus — saavuttamattomuuden semantiikka KaijaSaariahon oopperassa
Hautsalo, LiisamaijaTuotetiedot
Nimeke: | Kaukainen rakkaus — saavuttamattomuuden semantiikka KaijaSaariahon oopperassa | ||
Tekijät: | Hautsalo, Liisamaija (Kirjoittaja) | ||
Tuotetunnus: | 9789519847955 | ||
Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja | ||
Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
Hinta: | 42,00 € (36,84 € alv 0 %) | ||
|
|||
Kustantaja: | Liisamaija Hautsalo |
Sarja: | Acta musicologica Fennica 27 |
Painos: | 1. painos, 2008 |
Kieli: | suomi |
Sivumäärä: | 218 |
Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet Tietokirjallisuus |
Kirjastoluokka: | 78 MUSIIKKI |
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | oopperat, musiikkisemiotiikka, semantiikka, musiikkianalyysi |
Oopperatutkimusta edustava Kaukainen rakkaus: Saavuttamattomuuden semantiikka Kaija Saariahon oopperassa käsittelee Kaija Saariahon esikoisoopperaa Kaukainen rakkaus (1999-2000) hermeneuttis-semioottisesta näkökulmasta.
Kaukaisen rakkauden miespäähenkilö on 1100-luvulla Oksitaniassa, Etelä-Ranskassa elänyt trubaduuri Jaufré Rudel, jonka tiedetään osallistuneen toiselle ristiretkelle (1147-48). Tripolin kreivitär Clémence, oopperan naispäähenkilö on trubaduurin kaukainen rakkaus.
Tutkimus osoittaa, että huolimatta säveltäjänsä jälkisarjallisesta taustasta ja sen kitkaisesta suhteesta oopperataiteeseen Kaukainen rakkaus kiinnittyy vahvasti länsimaisen oopperan perinteeseen. Kirjassa esitetään, että keskiaikaisista hovirakkauden käytännöistä kumpuava rakkauskäsitys manifestoituu Kaukainen rakkaus -oopperan libretossa ja musiikissa.
Kaukaisen rakkauden miespäähenkilö on 1100-luvulla Oksitaniassa, Etelä-Ranskassa elänyt trubaduuri Jaufré Rudel, jonka tiedetään osallistuneen toiselle ristiretkelle (1147-48). Tripolin kreivitär Clémence, oopperan naispäähenkilö on trubaduurin kaukainen rakkaus.
Tutkimus osoittaa, että huolimatta säveltäjänsä jälkisarjallisesta taustasta ja sen kitkaisesta suhteesta oopperataiteeseen Kaukainen rakkaus kiinnittyy vahvasti länsimaisen oopperan perinteeseen. Kirjassa esitetään, että keskiaikaisista hovirakkauden käytännöistä kumpuava rakkauskäsitys manifestoituu Kaukainen rakkaus -oopperan libretossa ja musiikissa.