Suomalais-Ugrilaisen Seuran toiminnan perustana ovat olleet erityisesti Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alueille 1800-luvun loppupuolelta Suomen itsenäistymiseen asti tehdyt kenttätyö- ja keruuretket. Ketkä aineistoa keräsivät? Miten keruuretkiin varustauduttiin? Miten paikallinen väestö suhtautui kaukaa Suomesta tulleisiin tutkijoihin? Aineistoa kerättiin myös sotavangeilta; mitä heille tapahtui palautuksen jälkeen? Keruuretkien tauottua oli edessä valtaisa toimitus- ja julkaisemistyö, joka on jatkunut näihin päiviin saakka.