Teoksen kahdeksan fiktiivistä eläintarinaa kuvaavat eläinten hätää ja tarpeita antaen eläimille puheenvuoron. Ranskalainen Louis Pergaud (1882-1915) oli kiinnostunut eläimistä jo lapsena. "Risteillessään metsissä ja kedoilla pyssyinensä oppi hän tuntemaan eläinten elämää. Mutta mikäli hän näihin metsän asukkaisiin tutustui, sikäli oppi hän niitä rakastamaan, eikä sitten tahtonut murha-asetta niitä vastaan tähdätä." Näköispainos Kariston 1911 julkaisemasta suomennoksesta.