Kielikysymys — Suomenruotsalaisuuden synty 1812-1922
Engman, Max
Tuotetiedot
| Nimeke: | Kielikysymys — Suomenruotsalaisuuden synty 1812-1922 | ||
| Tekijät: | Engman, Max (Kirjoittaja) Koski, Kari (Kääntäjä) |
||
| Tuotetunnus: | 9789515834256 | ||
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja | ||
| Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
| Hinta: | 25,00 € (21,93 € alv 0 %) | ||
|
|||
| Kustantaja: | Svenska litteratursällskapet i Finland |
| Sarja: | Suomen ruotsalainen historia 3 |
| Painos: | 2018 |
| Julkaisuvuosi: | 2018 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 483 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet Tietokirjallisuus Historia |
| Kirjastoluokka: | 92 SUOMEN HISTORIA |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | kielikysymys, suomenruotsi, suomenruotsalaisuus, ruotsin kieli, suomenruotsalaiset, kielelliset vähemmistöt, vähemmistökielet, poliittinen kehitys, asutus, historia |
Kielikysymys kertoo Suomen ruotsalaisuudesta suuriruhtinaskunnan aikaan ja itsenäisyyden alkuvuosina.
Kirjan pääteemana on kolmiodraama, jossa kolme kieltä, suomi, ruotsi ja venäjä, kilpailivat johtavasta asemasta suuriruhtinaskunnassa.
1800-luku oli kansallisen mobilisoitumisen aikaa, jolloin sekä suomen- että ruotsinkieliset liittyivät yhteen kielen pohjalta. Mobilisoitumisia voi monessa mielessä pitää rinnakkaisilmiöinä - joissakin tapauksissa kaksikieliset instituutiot jakautuivat suomalaisiksi ja ruotsalaisiksi. Prosessin alkuvaiheessa
ruotsinkieliset joutuivat perääntymään, mutta sen tuloksena syntyi ryhmä, jota 1900-luvun alussa ryhdyttiin kutsumaan ”suomenruotsalaisiksi”.
Kirjan pääteemana on kolmiodraama, jossa kolme kieltä, suomi, ruotsi ja venäjä, kilpailivat johtavasta asemasta suuriruhtinaskunnassa.
1800-luku oli kansallisen mobilisoitumisen aikaa, jolloin sekä suomen- että ruotsinkieliset liittyivät yhteen kielen pohjalta. Mobilisoitumisia voi monessa mielessä pitää rinnakkaisilmiöinä - joissakin tapauksissa kaksikieliset instituutiot jakautuivat suomalaisiksi ja ruotsalaisiksi. Prosessin alkuvaiheessa
ruotsinkieliset joutuivat perääntymään, mutta sen tuloksena syntyi ryhmä, jota 1900-luvun alussa ryhdyttiin kutsumaan ”suomenruotsalaisiksi”.