Kiinteistörasitteita on Suomessa noin 180 000 kappaletta ja ne koskettavat arviolta noin puolta miljoonaa kiinteistöä. Kiinteistörasitteet kuuluvat nimensä mukaisesti kiinteistöihin, niiden ulottuvuuteen ja ne merkitään kiinteistörekisteriin. Ne ovat käyttöoikeuksia muiden rekisteriyksiköiden alueella ja niillä pyritään edistämään oikeutetun kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä.
Kiinteistörasitteiden tyypit on säädetty kiinteistönmuodostamislaissa. Niitä ovat esimerkiksi venevalkamat, autopaikat, veden ottamiseen ja johtamiseen, viemärijohtoihin ja muihin johtoihin liittyvät käyttöoikeudet. Asemakaava-alueelle perustetaan kiinteistörasitteina myös kulkuoikeuksia, jätteiden kokoamispaikkoja ja yhteispihoja. Ranta-asemakaava-alueilla kiinteistörasitteina on lisäksi uimapaikkoja ja yhteiskäyttöalueita. Pääsääntöisesti kiinteistön omistajien tulee sopia kiinteistörasitteiden perustamisesta. Kiinteistörasitteita vastaavia käyttöoikeuksia voidaan järjestellä myös muulla tavoin. Maanomistajat voivat keskenään sopia käyttöoikeuksista ilman että niistä perustetaan kiinteistörasitteita tai joissain tapauksissa vastaava käyttöoikeus voidaan perustaa viranomaispäätöksin.
Kirjassa on esitelty kiinteistörasitteiden historiaa ja taustoitettu niiden kehitystä. Kiinteistörasitetyypit on käsitelty ja niitä on havainnollistettu kuvin ja karttaesimerkein. Kiinteistörasitetyyppien yhteydessä on käyty läpi millä muulla tavoin vastaava oikeus voidaan perustaa. Lisäksi kirjassa on perehdytty kiinteistörasitteiden käsittelyyn sekä niiden käyttöön ja hallintoon. Kiinteistörasitteiden hallinnointi on säädelty nykyisin ainoastaan yhteisen ojituksen, yksityistielain mukaisten käyttöoikeuksien ja yhteiskäyttöalueiden osalta. Muiden kiinteistörasitteiden hallinnon järjestäminen selkeyttäisi niiden käyttöä.