Ihmisen elinikäinen psyykkinen kasvu ja kehitys tapahtuu suhteessa toiseen ihmiseen. Toinen ihminen on ihmisen olemassaolon ehto. Läheisissä ihmissuhteissa tulemme rakastetuksi, lohdutetuksi, nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi, mutta myös satutetuksi, loukatuksi ja hylätyksi. Vaikka emme voi muuttaa menneisyyttämme, voimme ymmärtää paremmin sen moniulotteisia tapahtumia ja antaa niille uusia merkityksiä. Oman elämäntarinan rakentuminen mielessä eheäksi kokonaisuudeksi on meille jokaiselle elinikäinen ja haastava tehtävä. Sen toteutuminen merkitsee eletyn elämän hyväksymistä omaksi elämäksi, johon on sisältynyt iloa, onnea, rakkautta ja kiitollisuutta, mutta myös epäonnistumisia, surua, häpeää ja katumusta. Se edellyttää kaiken sävyisten tunnelmien itsessään tunnistamista ja hyväksymistä sekä myötätuntoa itseä ja muita kohtaan. Oman elämän ymmärtäminen ja hyväksyminen mahdollistuu, kun lempeys ja kipu saavat kokemusmaailmassa olla rinnakkain, kummankaan peittämättä toisiaan kokonaan. Silloin elämään syntyy mustan ja valkean lisäksi värien kirjo sävyineen. Sanna Aavaluoman blogi Kirjoituksia SUHTEESSA olosta ilmestyy sunnuntaisin osoitteessa suhteessa.fi. Tähän kirjaan julkaistut kirjoitukset on jäsennelty neljäksi teemakokonaisuudeksi: Olo suhteessa, Tunne suhteessa, Pari suhteessa ja Vuosi suhteessa.