Eletään vuotta 2062 eikä kukaan enää nykyisin välitä siitä mikä kukin on ainakaan sängyssä. Tai niin luulisi. Edelleenkin etenkin hyvissä asemissa olevia rikkaita homoja kiristetään. Homorikosten määrä on kasvanut Helsingissä niin että poliisiin on perustettu oma yksikkönsä sille. Sitä johtamaan on valittu kovaotteinen ja karski homokomisario Adler, joka ei ole helpoimpia ihmisiä. Adleria kutsutaan ”kovaksi luuksi”, koska hän osaa, uskaltaa ja lisäksi ymmärtää, ettei kaikkien tarvitse pitää hänestä. Siksi hän on rohkeasti sitä mitä on. Adler puskee läpi vaikeiden asioiden ja ihmisten, ja tekee mitä huvittaa eikä aina niin siististi kuin pitäisi. Vastavirtaan kulkeminen pienestä pitäen on tehnyt Adlerin vahvaksi, mutta myös yhtä vaaralliseksi kuin yksin saalistava susi. Palaaminen alkujuurille pahamaineiseen lastenkotiin selvittämään selittämättömiä poikakuolemia, on silti vaikea pala hänellekin nieltäväksi, varsinkin kun laitoksen johtajana on edelleenkin kovaotteinen Marc ja hänen hurjat sekä ilkeät apulaisensa ”Pulla” ja ”Pilli”, jotka aikoinaan korkkasivat hänet niin rajusti, että se jätti häneen sisäiset ja ulkoiset merkit aloittelevana ihmishirviönä, jonka ainoa selviytymiskeino oli nuolla haavansa ja kostaa kaikille eteen sattuville pahiksille. Komisario Adlerin tutkimuksia on Hard Core-homodekkari, jota ei suositella poliittisesti korrekteille wokeaktivisteille tai presidentti Alexander Stubbille!
