Pienyrittäjä-keksijä on usein alakynnessä pyrkiessään säilyttämään määräysvallan keksintöön silloin, kun hän neuvottelee keksintönsä kehittämistyön rahoittajien ja muiden keksinnöstä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Kirjassa tarkastellaan keksijän, patentin ja hyödyllisyysmallioikeuden haltijan sekä vastapuolen asemaa näissä neuvotteluissa. Esillä ovat epäedulliseksi osoittautuneen keksinnön luovutussopimuksen tehneen mahdollisuudet vedota oikeustoimilain mukaisiin sopimuksen pätemättömyysperusteisiin, joihin liittyy tyypillisesti todisteluvaikeuksia.
Keksijän odotukset hänelle keksintönsä luovutussopimuksen jälkeen kertyvistä tuloista voivat usein olla ylimitoitetut. Luovutussopimuksen purkaminen ja keksintöoikeuksien takaisin saaminen voi olla hankalaa, ja mahdollisimman kattavat ja täsmälliset turvalausekkeet luovutussopimuksessa ovat tarpeen suojaamaan keksijää ikäviltä yllätyksiltä.
Patentin ja hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksesta koituvan vahingon syntymistä, syyperäistä aiheuttamista ja arvioimista, loukkausjutun vastaajan liikesalaisuuksien merkitystä ja niiden suojaa oikeudenkäynnissä sekä markkinahäiriövahinkoa on kirjassa käsitelty monipuolisesti ja perusteellisesti tuoreen oikeuskäytännön ja kirjallisuuden valossa.
Kirjan loppuosassa keskitytään patentin ja hyödyllisyysmallioikeuden loukkaukseen liittyviin korvauskysymyksiin. Kirjan loppuosa on osittain vuonna 1979 julkaistun teoksen ”Vahingonkorvaus immateriaalioikeudessa” päivitystä, jossa havainnollistuu, kuinka oikeuskäytäntö ja tuomioiden perusteleminen ovat muuttuneet ja kuinka yksinoikeuden loukkauksesta tuomitut korvausmäärät ovat kasvaneet.
Kirja on tarkoitettu keksintöjen sekä niitä koskevien patenttien ja hyödyllisyysmallioikeuksien taloudellisesta hyödyntämisestä kiinnostuneille sekä keksintöihin liittyviä patentti- ja hyödyllisyysmallikysymyksiä käsitteleville lakimiehille ja yritysten ammattihenkilöille.