Sarkkilan kansakoulu Punkalaitumella antoi 102 vuoden toiminta-
aikanaan perussivistyksen tuhansille paikkakuntalaisille. Se oli myös filosofian tohtori Hannu Syväojan ensimmäinen opinahjo. Sivistyksen alkupotkusta kiitollisena hän on tehnyt tämän kirjan. Toinen syy on koulunpidon jälkeen museo- ja majoitustilana elämäänsä jatkaneen koulutalon puolitoistavuosisataisen taipaleen muistaminen.
Kirja ei ole Sarkkilan koulun historia eikä historiikkikaan. Sanottakoon sitä vaikkapa kronikaksi tai kertomukseksi, siihen kun sisältyy muisteluakin. Nykyihmiselle kansakoulu on menneisyyden ruusu, jossa ei enää ole tuoksua eikä hahmoa. Sen aikanaan tekemä kulttuurinen suurtyö on unohtumassa. Siksi tekstissä on myös kuvauksia koko
kansakoululaitoksen säädöksistä ja menettelytavoista.
Kansakoululla on ollut merkittävä osuutensa maan huikeaan menestykseen. Se toimi vailla Pisa-jännitystä ja ilman huolta maan kilpailukyvystä. Kasvateistaan se pyrki muovaamaan hyviä, sivistyneitä ja itsestään huolehtivia ihmisiä. Näin edettiin läpi vaikeiden aikojen - katovuosien, pulakausien ja kolmen sodan.