Aleksanteri Ahola-Valo (1900-1997) ryhtyi pitämään päiväkirjaa 30.8.1907. Nyt julkaistava Koulupojan päiväkirja -sarjan kuudes osa kattaa vuoden 1913 päiväkirjat.
Koulupojan päiväkirjat ovat erityislaatuinen katsaus 1900-luvun alkuun ja tulevan taiteilijan ja kasvatusajattelijan tarkkanäköisiin havaintoihin maailmasta, jonka ovat rakentaneet toisaalta viisaat ja rakastavat, toisaalta heikot ja typeryyksiin sortuvat aikuiset. Päiväkirjat ovat ylistyslaulu ihmisrakkaudelle, kasvatuksen voimalle ja ajattomalle tarinankerronnan tehtävälle.
Haastateltuaan 87-vuotiasta Aleksanteri Ahola-Valoa kirjailija Tuula-Liina Varis kirjoitti: ”Aleksanteri Ahola-Valoa hämmästyttävämpää ihmistä en ole milloinkaan tavannut, enkä tule tapaamaan” (Kansan Uutiset, Viikkolehti 8.8.1987). Samaan tapaan voi varmaan todeta lukija, joka tutustuu koko Koulupojan päiväkirjojen sisältämään tekstimassaan: hämmästyttävämpää tekstiä en ole milloinkaan kohdannut, enkä tule kohtaamaan. Julkaistuissa Koulupojan päiväkirjan kuudessa osassa on yhteensä 2046 tiivistä sivua tekstiä, joka kuvaa Ahola-Valon elämää 30.8.1907−31.12.1913. (Osan kuusi esipuheen alku)
Akseli Gallen-Kallelan museossa on esillä 21.9.2019-19.1.2020 näyttely Aleksanteri Ahola-Valo - Tie arvoelämään. Näyttelyssä Gallen-Kallelan ja Ahola-Valon teokset keskustelevat keskenään ja esillä on vahvasti myös Ahola-Valon kasvatuksellinen ajatusmaailma ja hänen Koulupojan päiväkirjansa. Näyttelyn yhteydessä julkistetaan Koulupojan päiväkirjan osa 6.
Kansikuvan taideteos: Aleksanteri Ahola-Valo, 1964. Esperanto-monumentti 1. 61 cm x 44 cm, akvarelli, väriliitu.