Teoksen suomentaja Liisa Ryömä Loviisan Sanomissa 31.10.13:
Kirja on yleispätevä ja terapeuttinen, koska se ei ole ollenkaan negatiivinen. Teksti ihan kimmeltää.--- Kirja vetoaa juuri siksi, että vaikka aihe on raskas, sen käsittelytapa kuplii kuoleman vastakohtaa. Elämä on kirjassa enemmän läsnä. Kirja ei ole valmistautumista kuolemaan vaan sitä, että elämä on nyt. Kirjassa on kivaa huumoria, mutta ei yhtään itsesääliä.
Kristina Stenstrand (1946-2012) kirjastaan, jonka alkuperäinen painos ilmestyi vähän ennen hänen kuolemaansa:
Olen tässä kirjassa halunnut kertoa kokemuksistani potilaana meidän hoitojärjestelmässämme, siitä mitä näkee tautivuoteelta ja potilasjonoista. Lisäksi kuvaan taideterapeuttista prosessia sairauden kulussa, jolloin maalasin puolen vuoden ajan minun syöpääni liittyviä kuvia. Ne kuvat auttoivat minua elämään iloisemmin, näkemään sairauteni eri tavalla. Katsokaa nyt mitä minä tein siitä! Kaikkia näitä kuvia!