Kunnes en kuule kohinaa on kansien väliin kauniisti aseteltu toive. Runokokoelmassa löydetään eläin ihmisestä ja säädetään taajuutta etsien selkeyttä. Tämän kaiken keskellä monen ihmisen polut risteävät, syntymä ja kuolema lyövät kättä kiertokulun heilurin kyydissä.