Helmikuussa 1922 Itä-Lapin syrjäisillä metsätyömailla puhkesi kapina, joka jäi Suomen historiaan läskikapinan nimellä. Mikä sai sadat savottatyöläiset nousemaan työnantajiaan ja yhteiskunnallista järjestystä vastaan? Oliko kyse epätoivoisten metsätyöläisten spontaanista vastarinnasta vai Neuvosto-Venäjän tukemasta kommunistisesta vallankumousyrityksestä?
1920-luvun alussa Lapin suuret savotat olivat ankaran työn ja jyrkkien yhteiskunnallisten vastakohtien näyttämöitä. Metsäyhtiöt tavoittelivat voittoja, kun taas tukkityöläiset joutuivat tekemään raskasta työtä kehnoissa oloissa ja heikolla palkalla. Vuosikymmenten aikana kasautunut katkeruus, epäonnistuneet työtaistelut ja sisällissodan jättämät haavat loivat otollisen maaperän radikaalille työväenliikkeelle.
Helmikuun 2. päivänä 1922 jännitteet purkautuivat Kemi Oy Värriön suurtyömaalla Savukoskella. Jahvetti Moilanen nousi Saparosokan savottapirtin pihalla tyhjän amerikkalaisen läskilaatikon päälle pitämään kapinapuhetta. Tästä alkoi tapahtumasarja, joka tunnetaan läskikapinana ja joka kytkeytyi paitsi Lapin metsätyöläisten oloihin myös Suomen kommunistisen puolueen toimintaan, Itä-Karjalan sotaan ja Neuvosto-Venäjän vallankumouspolitiikkaan.
Ensimmäinen läskikapinaa kokonaisvaltaisesti käsittelevä tutkimusteos tarkastelee tapahtumia osana laajempaa yhteiskunnallista ja poliittista murrosta. Se vie lukijan Lapin suurille savotoille, metsäpatruunoiden ja tukkijätkien maailmaan sekä itsenäistyneen Suomen kiihkeisiin vuosiin. Teos selvittää, miten metsätyöläisten asema, vuoden 1906 suuri tukkityöläisten lakko, vuoden 1918 sisällissota ja kommunistisen liikkeen järjestäytyminen vaikuttivat kapinan syntyyn.
Samalla kirja arvioi kriittisesti läskikapinasta esitettyjä tulkintoja. Oliko kyse aidosta kansannoususta, työväestön oikeuksia puolustaneesta protestista vai kansainväliseen vallankumoukselliseen toimintaan liittyneestä operaatiosta? Miksi kapina puhkesi juuri Itä-Lapin erämaissa, ja millaisia seurauksia sillä oli alueen ihmisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle?
Kuolajärven läskikapina avaa uuden näkökulman Suomen itsenäisyyden alkuvuosien levottomuuksiin ja pohjoisen työväestön historiaan. Se kertoo köyhyydestä, vallasta, aatteellisista ristiriidoista ja kapinasta, jonka taustat ulottuivat Lapin savottapirttejä paljon kauemmas.