Marjo Isopahkalan (s. 1974, Kalajoki) esikoiskokoelma Kurpitsavaunut kertoo kasvutarinan, jossa
turkistarhaajan tyttärestä kasvaa urbaani ja suorapuheinen kaupunkilaisnainen. Janisjoplinmainen
Isopahkala ei säästele runoissaan taaksejäänyttä ahdasmielistä maalaisidylliä sen enempää kuin
entisiä ja nykyisiä ihmissuhteitaan. Vähiten hän säästelee kuitenkin itseään.
Isopahkala sai ensimmäisen kunniamaininnan J. H. Erkon runokilpailussa 2001. Hänen runojaan
on julkaistu mm. Elävien Runoilijoiden Klubin vuosikirjassa MotMot 2001, Varsinais-Suomen
taidetoimikunnan Uuden kirjallisuuden antologiassa Reviiri 1999, Parnassossa, Lumoojassa, sekä
Tuli & Savu -lehdessä. Marjo Isopahkala on aiemmin julkaissut yhteisrunokokoelman Intohimon
hullu huhtikuu (Sammakko 2001) Mika Terhon kanssa.