Kuunliljat rauhassa illan nuokkuu,
niin voimallinen on kukkain tuoksu.
Pihkaiset männyt kurottavat
kohti taivasta,
ja honkain varret värjää
illan kajo viimeinen.
Kaste viileä lepää nurmikolla,
kun se hopeisna kimmeltää
kuun säteiden syleilyssä.
Kuunliljat nuokkuvat,
ehkä jo oottaen yötä.
Yön verhot
peittävät taivaan,
vain rusotus hento jää.