Rautalammin reitin Nokisenkosken äärellä vietin lapsuuteni ja nuoruuteni muistorikkaimpia hetkiä. Nokisen houkutukset veivät minut myös vesistön muille koskille. Tenojoen maisemat lumosivat minut kymmeniksi vuosiksi - saaliiksi tuli kalojen ohella runsaasti elämyksiä, kokemuksia ja tietoa alueesta, sen historiasta, ihmisistä ja luonnosta.
Tornion-Muonionjoen virtavesillä seurasin aiempien kulkijoiden kirjoittamia, historiallisia tarinoita Väylästä sekä vertailin tarinoita omiin kokemuksiini Väylän luonnosta, olosuhteista ja ihmisistä. Näistä retkistä koostuu tämän teoksen kolme ensimmäistä esseetä.
Barentsin meren rannoilla matkatesani tunsin kulkevani ristiretkiajan sotureiden jalanjäljillä. Selvittelen teokseni neljännessä esseessä Marikkovaarasta, Ounasjoen lähistöltä löydetyn miekan alkuperää ja tarinaa ajalta, jolloin Kainuunmaata hallitsi Suomen ainut nimeltä tunnettu kuningas - Faravid.
Pohjoisen retkilläni löysin myös kalliotaiteen laajan ja muotorikkaan maailman. Kallioille maalattiin ja uurrettiin ihmisen mielenmaisemista kertovia kuvia ja tarinoita maapallon kaikilla kolkilla. Kuvat viestivät nykyisen Facebookin tapaan tekijänsä mietteitä, kokemuksia ja tunteita muille alueen ihmisille. Kalliotaiteen tulkitsemista pohdin teoksen viidennessä esseessä.
Jumalat syntyivät Afrikassa ja saivat hengen, äänen ja muodon noin 50 000 vuotta kestäneen kantavanhempiemme vaelluksen aikana. Kuudes essee on retki jumalkäsitysten syntymiseen.