Matti Klingen kahden vuoden aikana kirjoitetut runot ovat kuin kävelyretkiä kulttuurihistoriaan, pysähdyksiä keskustelemaan suurten kirjailijoiden, poliitikkojen, ystävien kanssa. Niissä aukeaa tuokiokuvia elämästä, menneestä ja tulevasta. Antiikin filosofia ja Ranskan vallankumous tuntuvat tutuilta kuin kesänaapurit. Runoilija pohtii ja analysoi maailmaa ja siinä olemista, kirjoittamista ja joutilaisuutta, ottaa mittaa lyriikasta, sielusta, jumalastakin. Suomenkieli taipuu kauniisti luonnonkuvaukseen, mutta voi ravistaa joskus äkisti lukijan hereille kipeisiin kysymyksiin. Apuaan antavat auliisti latina, saksa, ranska.