Toisissa olosuhteissa tämä voisi olla romanttinen kuvaus perinteisistä lavatansseista ja elävästä musiikista. Valitettavasti olosuhteet eivät kuitenkaan juuri nyt ole toiset.
Promoottori Tomi Rominen aikoo herättää eloon ruususen unta nukkuvan vanhan tanssilavan. Mutta koska hän ei ole tämän sadun prinssi, sisältävät olosuhteet alusta lähtien kaikenlaisia epävarmuustekijöitä, kuten pilleripalkalla pestatun järjestysmiehen ylettömästä steroidien käytöstä johtuva arvaamattomuus.
Illan orkesteri kuitenkin tulee Helsingistä asti, joten ainakaan se ei voi olla huono. Eihän. Halpa se kuitenkin on ja koostuu niin paljon toisistaan poikkeavista rattaista, ettei tällaisella hammastuksella voi puhua varsinaisesta koneistostakaan.
Ikimuistoinen, mutta tuskin kovin romanttinen tai varsinkaan perinteikäs ilta päätyy vaihtoehtomusiikin sekaviin aikakirjoihin. Ohessa pari kyläyhteisön kehittymisen tiellä olevaa ihmissuhdesolmua avautuu ja nähdään yksi ylösnousemus.
Riippuu säätilasta, täyttääkö LÄPIMURTO koomisen tragedian vai traagisen komedian määritelmän.