Vesa Lahden neljäs, inhimillinen ja viisas runoteos koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäinen kaareutuu elliptisesti liikkuen myyttisen ja riimumaisen poetiikan maisemissa. Toinen osio sisältää lyhyitä impressionistisia kuvia välittömästä ympäristöstä ja vuorokauden ajoista. Kolmas rakentuu lämpimästä, intiimiä läheisyyttä muodostavasta säeperusteisesta puhunnasta, joka kokoaa ja päättää teoksesta hahmottuvan kertomuksen.