Tarinan päähenkilö, Laura Lea Vainio, on Kaisaniemen Koulun ysiluokkalainen ja käy myös Kansallisoopperan Balettikoulua.
Laura on hitaasti kehittynyt Asperger-tyttö, jonka lahjakkuus näyttäytyy klassisessa baletissa. Epäonnekseen hän on syntynyt vuoden viimeisenä päivänä on siis luokkatovereitaan oikeastaan vuoden nuorempi. Laura on topakka tyttö ja pitää tarmokkaasti puoliaan, paha vain, ettei hän aina muista milloin ollaan balettitunnilla, milloin kotona jossa tappelu pikkuveljen kanssa kuuluu arkipäivään. Hän ilmaisee itseään tavalla, joka haastaa kuulijan: "minä opin sen yhdeltä lumihiutaleelta, se lämmitteli tosi kauniisti..." Onneksi opettaja muistaa Lauran esittäneen Pikku Claraa Kansallisoopperan Pähkinänsärkijässä. Vaaran ymmärtäminen ei liioin kuulu Lauran vahvuuksiin.
Lauran ohella tärkeässä roolissa nähdään myös luokkatoveri Markus, joka niinikään saa stipendin ulkomaiseen oppilaitokseen.
Internaattikoulussa tunnelma ajoittain tiivistyy. Sopeutuminen ei suju mutkitta, kateus ja kilpailunhalu häiritsevät ilmapiiriä, ja tietenkin rakastutaan mahdollisimman väärään henkilöön. Baletin lumo saa kuitenkin pääroolin, etenkin kun koreografialinjan krooninen epäonnistuja Nathan löytää Sibeliuksen musiikista jotakin aina etsimäänsä, ja saa ilmaisun kaipaukselleen neljännestä sinfoniasta.
Traagisin on lääkärin tehtävä kertoa nuorelle, ettei kasvun myötä näyttäytyvä todellinen ruumiinrakenne sovellu klassiseen balettiin, jota nuoret opiskelevat pääaineenaan. Se merkitsee baletista luopumista, ja nuoret keksivät jos mitä konsteja välttyäkseen tältä tuomiolta.