Ruska palaa Kuolajärven rannoilla, ja kekrin lähestyessä näkyvän ja näkymättömän välinen raja alkaa ohentua. Ivvár tuntee varjojen löytäneen tiensä häneen. Kun taivaalle ilmestyy violetti pilvivana ja järven ympärillä jokin alkaa liikkua, hän joutuu kohtaamaan kysymykset, joita ei voi enää paeta. Áilu näkee pikkuveljessään tapahtuvan muutoksen ja haluaa suojella tätä, mutta kaikkia polkuja ei voi kulkea toisen puolesta. Samaan aikaan Ávviran sumussa Eahkka seuraa Lunóiden valoa ja poikiensa luota kantautuvaa kutsua. Kun varjot voimistuvat ja joiku on särkynyt, jokaisen on löydettävä oma tapansa muistaa, päästää irti ja palata valoon. Silta varjojen yli on Laventeli Taivas -kirjasarjan toinen osa. Runollinen fantasiakertomus veljeydestä, surusta, suvun muistista ja rakkaudesta, joka voi kantaa silloinkin, kun sanat eivät enää kanna. Sallan ruska, Kuolajärven maisemat ja pohjoisen vanhojen tarinoiden kaiut rakentavat maailman, jossa luonto ei ole vain tapahtumapaikka. Se muistaa, hengittää ja kulkee ihmisen rinnalla.