Lea on oivaltava romaani vanhan naisen havahtumisesta menneisyyteensä: oman elämän merkityksellisyyteen ja siihen, onko hän todella kyennyt rakastamaan läheisiään. Kirja valottaa myös aikuisen tyttären ristiriitaista suhdetta kuolemaa tekevään äitiinsä. Teos esittää ison ja kipeän kysymyksen: siirtyvätkö vanhempien haavat aina seuraavan sukupolven kannettaviksi?
Ritva Hellsten sukeltaa toisessa romaanissaan satamakaupungin perheen arkeen, missä ilmaisemattomat tunteet sekä elämäntäyteinen ja aistillinen sisäinen maailma kohtaavat. Teoksen suomalaista elämänmenoa luotaavalle realismille ei löydy kirjallisesta lähimenneisyydestämme vertailukohtaa.