Vastaitsenäistyneen Suomen ilmavoimat lähti todella lentoon sisällissodan jälkimainingeissa kesällä 1918. Saksan ja Venäjän rauha Brest-Litovskissa mahdollisti Saksan merkittävän avun Suomelle sisällissodan päättämisessä, samoin kuin tuen puolustusvoimien ja ilmavoimien kehittämisessä.
Ilmavoimien saksalainen komentaja kapteeni Seber lensi luutnantti Mikkolan kanssa Sortavalaan kesäkuun lopussa 1918 perustamaan lentotukikohtaa Venäjän uhkaa vastaan. Käynnissä ollut Venäjän sisällissota, brittien sotilaallinen aktiviteetti Vienassa, Aunuksessa sekä myöhemmin myös Suomenlahdella, sekä suomalaisten into veljeskansojen vapauttamiseen muodostavat ne raamit, missä kirjan tapahtumat etenevät.
Ilma-aseen käyttö heimosodissa ja muissa alueen konflikteissa oli yllättävän vähäistä. Kaikilla ensimmäisen maailmansodan osapuolilla oli kuitenkin merkittävä ilma-ase käytössään ja konekalusto oli kehittynyt ja eriytynyt hyvin pitkälle sotilaallisen lentotoiminnan ensiaskelista. Oikeastaan vain britit käyttivät tuolloin ilma-asetta systemaattisesti.
Kirjan kirjoittaja Timo Partanen on kirjoittanut aiemmin neljä historiallista romaania: Pakko päästä! Tahvo Partasen matka Amerikkaan 1910-1922, Janakan kronikka - Vanaja vuonna 800 jaa., Lentäjät ja linnaherrat. Lentolaivue 12 Suur-Merijoen kentällä syksyllä 1939 ja Kun Wiipurista tuli Viipuri - Matti Olavinpojan tarina Wiipurin muurien purkamisen aikaan.