Leo Mechelin (1839.1914) tunnetaan Suomen ensimmäisenä pääministerinä, senaattorina, oikeusoppineena ja Suomen autonomisen aseman puolustajana. Mutta millainen oli tuleva yhteiskunnallinen vaikuttaja ennen julkista uraansa? Elämäkerta seuraa Mechelinin lapsuutta ja nuoruutta vuosina 1839-1860: hänen kasvuaan Haminan säätyläiskodin lahjakkaasta pojasta ylioppilaaksi, omaa elämäntehtäväänsä etsiväksi nuoreksi mieheksi ja filosofian maisteriksi.
Leo Mechelinin kirjeet ja muut kirjoitukset avaavat harvinaisen näkymän 1800-luvun suomalaisen säätyläislapsen ja nuoren maailmaan. Samalla kirja tarkastelee Mechelinin elämää 1800-luvun puolivälin Suomessa hänen oman katseensa kautta: millaiseksi lapsuus rakentui, miten nuori koki ympäröivän yhteiskunnan ja millaiset mahdollisuudet hänellä oli kasvaa ja kehittyä vapaasti omaksi itsekseen. Kodin monikielinen sivistys, Haminan kadettikoulun ympäristö, matkat eri puolille Suomea, yliopisto-opinnot sekä musiikki, teatteri ja kirjallisuus muovasivat Leo Mechelinin ajattelua.
Elämäkerta näyttää, kuinka kirjallisuudesta ja näyttämötaiteesta innostuneen kulttuuriradikaalin nuorukaisen maailmankuva alkoi vähitellen suuntautua kohti yhteiskunnallista vastuuta, oikeudenmukaisuutta ja isänmaan palvelemista. Mechelinin varhaisvuosissa hahmottuvat jo ne sivistyksen, vapauden, laillisuuden ja kansalaisvastuun ihanteet, jotka ohjasivat hänen myöhempää elämäntyötään. Samalla kirja kertoo nuoruudesta etsinnän, ristiriitojen ja kasvun aikana - vuosista, jolloin tulevan valtiomiehen ajattelun perusta syntyi.