Kukaan ihminen tai mikään taho ei ole koskaan omistanut Leppäluotoa kokonaan. Se on aina ollut rajasaari: kasvanut sellaiseksi vaatimattomasta maankohoamisen pintaan nostamasta kallionlaesta, joka itsessään oli rajamerkki.
Espoon Keilaniemen ja Helsingin Lehtisaaren ja Lauttasaaren välissä sijaitsevasta saaresta ja sen osista on - ja on ollut - moneksi: papin palkaksi, kartanon kalavesien nurkaksi, pankkityöntekijöiden lomaparatiisiksi, yksityiseksi huvilatontiksi, yleiseksi retkeilyalueeksi... Nykyisin Leppäluodolla on neljä kiinteistöä, ja Helsingin ja Espoon välinen raja kulkee saaren läpi.
Pienen ainutlaatuisen saaren tarina oli vaarassa unohtua. Paljon oli kuitenkin vielä pelastettavissa digitoimattomien arkistojen kätköistä ja uudempien aikojen kiinteistönomistajien muistoista. Ja paljastuipa etsinnän kuluessa jopa muuan digiajan virhe, joka uhkasi mitätöidä kuutisensataa vuotta kestäneen omistusoikeuden.
Hauskasti ja oivaltavasti piirroskuvitettu teos perustuu mittavaan taustatyöhön ja lähdeaineistoon. Leppäluoto - rajojen saari on kirjoittajan ja kuvittajan toinen yhteinen Helsinki-saarikirja.