Linnea Maria Suojanen syntyi Kurussa vuonna 1924. Hän oli 12-lapsisen perheen toiseksi nuorin. Koko työelämänsä hän oli Suomen Trikoon palveluksessa Tampereella. Hän oli innokas harrastajanäyttelijä ja tanssija. Ja lahjakas kirjoittaja! Kun Linnea-mummu kuoli, hänen jälkeenjääneistä tavaroistaan löytyi vanhalla kirjoituskoneella kirjoitettuja tarinoita ja satuja, joita ei koskaan ollut julkaistu.
Linnea-mummon saduissa huokuu sama lämmin tunnelma, hyvyys ja oikeudenmukaisuus kuin mummussa itsessäänkin. Kun Linnea jakoi lapsille Geisha-suklaata, jokainen sai tasan saman verran. Linnea osasi nauraa itselleen, hän oli hyvin perillä maailman asioista ja maalaisjärkeä riitti vaikka muille jakaa. Kun lapsenlapset lähtivät vierailulta mummun luota Tampereen Lentävännniemestä, ovella kävi käsky pilke silmäkulmassa: ”Voikaa paremmin kuin muut ja muistakaa muilailla.”
Postuumisti julkaistavassa satukirjassa luonnon ötökät, haltijat ja metsänhenget alkavat elää, kieli on rikasta ja ihmeen ajatonta, juonenkulut yllättävät, hyvä palkitaan ja oikeus voittaa. Kirja on todellinen helmi! Siinä on ihastuttava retrokansi, vanhan satukirjan paperi ja Nunnu Halmetojan mustavalkoinen piirroskuvitus.
Aurinko ja Pakkasherra
Halla
Hiiri Vikinän perhe
Jyrkin hiihtoretki
Jättiläispoika Luunappi
Kaikukallio
Keijukaistyttö Sipri
Keskiyön taika
Leppäkertun häät
Metsämökin asukkaat
Mika ja kuu-ukko
Nappi, lankarulla ja neula
Ongella
Otteliaanin taikapieksut
Timon ja Tuulan marjamatka
Tähti
Ukkoset
Valkoinen perhonen
Vartiotupa